Sote uudistuksesta

Kirjoituksia
Kevätterveisin Jarkko
Sote–uudistuksen yksikanavainen rahoitus

Jarkko Rahkonen

Espoon Wanhojen Toverien Sote-uudistustilaisuus 31.05.2016

1.Esitykseni tausta

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikanavaisella rahoituksella tarkoitetaan valtion pääasiassa verovaroilla tapahtuvaa rahoitusta ja siihen liittyvää kunnallista rahoitusta. Vastakohta on monikanavainen rahoitus joka vuosikymmenten aikana toteutettujen erillisten uudistusten kautta oli syntynyt.

Vuonna 2013 ryhdyin selvittämään monikanavaisen rahoituksen tuottamien palveluiden aihuttamaa eriarvoisuutta eri ihmisryhmille. Tarkastelin asiaa SDP.n periaateohjelman perusteella, josta alla on ote, luku 7.Tuolloin oli vuosien aikana käynnistetty useita terveyspalveluiden ja sosiaalipalvelujen uudistusten suunnittelua jotka olivat korvautuneet uusilla hankkeilla ilman, että niissä olisi edetty palveluiden rahoituskokonaisuuden suunnitteluun. Pieniä uudistuksia kyllä tehtiin ikäänkuin paikkoja tilkkutäkkiin. Mutta samalla rahoitus sirpaloitui edelleen lisäten eriarvoisuttaa palveluiden käyttäjien keskuudessa.

2. Puoluekokousaloite vuoden 2014 kokoukseen

Selvittelyjeni tuloksena valmistui oheinen puoluekokousaloite Seinäjoen puoluekokoukseen vuonna 2014, liite 1 sekä kopio alinna. Olin päässyt edeltäneisiin Joensuun ja Helsingin puoluekokouksiin, nyt Seinäjoella olin yleisön puolella, mutta onnistuin perustelemaan aloitettani niin, että puoluekokous hyväksyi sen, oheinen liite 2. Aloitteeni hyväksyminen merkitsi myös, että SDP:n asiantuntijat tukivat aloitetta. Kuulin itse vuonna 2015 pari kertaa Tuula Haataisen esityksessään esittävän yksikanavaista rahoitusta sote-uudistukseen.

3. Yksikanavainen rahoitus etenee

Monet muutkin päätyivät vuonna 2016 esittämään yksikanavaista rahoitusta sote-uudistukseen. Merkittävää on että Mats Brommelsin johtama selvitysryhmä esittää väliraportissaan 15.03.2016 monikanavarahoituksen yksinkertaistamista. Loppuraportin oli tarkoitus ilmestyä toukokuun puolivälissä minkä vuoksi tämä tilaisuus päätettiin järjestää 31.05.2016 Sellon kirjaston aulassa. Edellisenä päivänä 30.05. ilmoitettiin, että Brommelsin loppuraportti esitellään 31.05. klo 09-10 ja julkistus televisioidaan.

Oman esitykseni kannalta tämä merkitsee sitä, että esitän nyt vain yksikanavaisen rahoituksen pääpiirteet ja myöhemmin otan kantaa Brommelsin loppuraportin esityksiin.

4. Rahoittaja päättää 2/3

Yksikanavaisesta rahoituksesta valtio päättää ja viime kädessä ohjaa tällä maakuntia ja palvelujen tuottajia. Terveyspalvelujen valinnan vapaus on meille palvelujen käyttäjille hyvä asia kunhan samalla palvelujen tasa-arvoinen saatavuus varmistetaan. Haluan korostaa, että sote-uudistuksen tulee täyttää perustuslain vaatimukset jotka turvaavat tasa-arvoiset ja riittävät palvelut kaikille. Lisäksi sote-uudistuksen tulee täyttää sosiaali- ja terveysalan sekä useiden muiden lakien säädökset. Usein unohdetaan, että rahoittaja päättää lakien puitteissa niiden määrittelemissä rajoissa mitä ja millaisia palveluja tuotetaan. Valinnan vapaus sote-palveluissa on aivan eri asia kuin tavaran valinta kaupan hyllyltä tai matkatarjouksen valinta matkatoimistosta.

Kun yksikanavainen rahoitus toimii valtion verotuloilla niin nykyinen kuntien osuus vastaavasti vähenee uudistuksessa. On esitetty, että kuntien veroprosentteja tulee vastaavasti alentaa. Kyselen miten tämä toteutetaan kun monet kunnat toimivat jo nyt suuren valtion tuen varassa. Toiset kunnat kuten Espoo maksaa nykyään valtion kuntien verotulojen tasausjärjestelmään miljoonia euroja vuosittain. Eräs ratkaisu on säätää kunnan olosuhteet huomioon ottavat kuntaverokatot eri kunnille.

5. Yhtöittämien merkitsee uudenlaisia pelisääntöjä

Sipilän hallitus esitti pari kuukautta sitten sote-palveluiden yhtöittämistä yllättäen – ilman mitään selvityksiä. Tämä merkitsee luopumista julkisen palvelutuotannon vahvuuksista ja sen laskentatoimen perusperiaatteista. Tämän päätöksen tekijät eivät ymmärrä riittävästi julkisen liikelaitoksen toimintaa ja laskentatoimen eroa suhteessa osakeyhtiöiden yksinkertaisempiin periatteisiin ja tuloslaskentaan.Tässä perustelussani ei ole ideologista sisältöä. Korostan, että en vastusta valinnan vapautta terveyspalveluissa, mutta edellytän, että perustuslakia ja muita säädöksiä noudatetaan palvelujen tuotannossa. Olen toiminut valtion suurimpien konsernien laskentapäällikkönä ja talousjohdossa. Olen toiminut myös useissa yksityisissä osakeyhtiöissä joissa pelisäännöt ovat selvästi selkeämmät: mittarina on miten yhtiön eri tuotannot tuottavat korkoa sijoietulle pääomalle.

Tiedämme että julkiset liikelaitokset joutuvat ottamaan toimintaansa vaikuttavat yhteiskunnalliset velvoitteet huomioon. Otetaan esimerkiksi mielenterveyspalveluja tuottava perustettavan maakunnan osakeyhtiö. Akuutit tapaukset hoidetaan selkästi, mutta miten ennalta ehkäisevän mielenterveystyön panokset ja tulokset mitataan ja rahoitetaan. Otan helpomman esimerkin silmäleikkaukset tai polvileikkaukset -operaatioiden kustannukset on suht. helppo selvittää ja laskuttaa. Mutta mikä yhtiö selvittäisi näön heikkenemisen hoidon etukäteen tai polven seurauskomplikaatioiden kustannukset.

Toisin sanoen yksittäiset operaatiot on helppo antaa osakeyhtiöille, jolloin muu hoito tulee yksikköä kohden kalliimmaksi julkiselle puolelle jolle jätetään komplikaatioiden ennalta ehkäisy. Miten määritellään ja mitataan työtunneilla ja euroilla eri terveys- ja sosiaalipalvelujen määrä ja laatu? Tulen tästä tekemään perusteellisemman selvityksen myöhemmin. 3/3

6. Monikanavaisen rahoituksen pääpiirteitä

Luettelen tässä nykyisen esimerkkinä monikanavaisen rahoituksen monimaisia rahoituslähteitä vuoden 2012 luvuin. Niitä tarkasteltaessa ymmärtää miten suuria säästöjä saavutetaan vaikka mitään muuta ei uudisteta kuin rahoitus ja samalla turvataan tasa-arvoiset ja riittävät sote-palvelut.

Perusterveydenhoito: kunnat 53%, valtio 37%, kotitaloudet 8%

Suun teveydenh.:kotitaloudet58%, kunnat14%, valtio14%, sairausvak. 13%

Yksityinen terveydenh.: kotitaloudet 63%, sairausvakuutus vak.48%,

Erikoissairaanh.:kunnat53%, valtio39%, kotitaloudet¤%, vakuutusyht. 4%

Lääkkeet: sairausvak.48%, kotitaloudet35%,kunnat9%, valtio9%

Matkat: sairausvak. 90%, kotitaloudet 10%

Vanhustenhuolto: kunnat 53%, valtio 29%, kotitaloudet 18%.

Tässä muutamia esimerkkejä vuonna 2012. Valtion ja kuntien osuus kerätään veroilla ja kotitalouksien osuus on maksuja heidän käytettävissä olevista tuloistaan. Lisäksi erilaisilla vakuutuksilla maksetaan osa kuluista.

Kommentoi