Jarkko

Kirjoituksia

Eläkejärjestelmämme on turvalllinen

Eläkkeensaajien Uudenmaan piirin syyskokouksessa 25.11. EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko kertoi mielenkiintoisesti eläkeensaajia kiinnostavista selvityksistä. Esitystä kuunnellesani ajattelin miten paljon tehtävää on puolueilla ja eläkeläisjärjestöiiä oikoa alla mainitun selvityksen osoittamia käsityksiä ikäihmisistä ja eläkejärjestelmästämme. Olen aiemmin tutustunut kaikkien eläkeläsijärjestön yhteisjärjestön EETUn syyskuussa 2016 julkstettuun selvityksen ikäihmisten arvostusta ja eläkejärjestelmää koskevien eri-ikäisten suomalaisten uskomuksiin.

Tähän kirjoitukseni olen poiminut vain mielstäni tärkeimpiä ikäihmisten arvostusta ja eläkeasioiden tuntemusta koskevia tietoja. Toivon, että lukija saa kiinostuksen tutustua tähän selbvityksen.
Selvityksen mukaan Ikääntyneet kokevat itsensä toisen luokan kansalaisiksi – nuoruutta arvostetaan nyky-yhteiskunnassa liikaa. Kolme ikääntynyttä suomalaista neljästä (75 %) kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena. Käytännössä yhtä monen (72 %) mielestä yhteiskuntaamme sisältyy paljon ikään perustuvaa syrjintää. Mielestäni tämä on hyvin huolestuttavaa koko suomalaisen ”tasa-arvoisen” yhteiskunnan kannalta.

Kaksi kolmesta (67 %) puolestaan toteaa, että nykyisin ihannoidaan liiaksi nuoruutta. Tiedot käyvät ilmi TNS Gallup Oy:n Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestöjen toimeksiannosta toteuttamasta tutkimuksesta johon edellä viittasinkin. Sitä varten kerättiin 1109 henkilön vastaukset sisältävä aineisto vuoden 2016 huhtitoukokuussa. Vastaajajoukko muodostaa edustavan pienoiskuvan maamme 55 – 84 -vuotiaasta väestöstä.
Ikään perustuva syrjintä on totta myös nuorempien mielestä 70 prosenttia epäilee, ettei vanhempia ihmisiä pidetä niinkään voimavarana, vaan pikemminkin jopa kulueränä.
Kun väitettiin, että eläkeläisten edut otetaan liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa, peräti neljä ikäihmistä viidestä (80 %) totesi, ettei asia ole niin. Ikääntyneet eivät ole näkemyksineen yksin. Samaan aikaan toteutetun, väestöön kohdistuneen tutkimuksen perusteella myös nuoremmat pitävät ikään kohdistuvaa syrjintää faktana. Heidänkin mielestään ikäihmisiä kohdellaan usein ikään kuin toisen luokan kansalaina ja jopa kulueränä. Tämä selvityksen tuottama tieto on minusta lohduttava, sillä se käsitykseni mukaan osoittaa ikäihmisten arvostuksen kohenevan lähivuosina.

Myös monia nuoria häiritsee nykyajalle tyypillinen nuoruuden ihannoiminen. Enemmistö uskoo, että eläkkeitä tullaan olennaisesti leikkaamaan kymmenen vuoden sisällä Joka toinen ikääntynyt (51 %) ei usko, että eläkejärjestelmämme tarjoaa kymmenen vuoden kuluttua tarpeeksi kattavan tuen eläkeläisille. Käytännössä yhtä monen (47 %) on vaikea uskoa sitä, että eläkejärjestelmä jatkossa kohtelisi eri ikäluokkia oikeudenmukaisesti tai, että se tarjoaisi eläkeläisille tarpeeksi kattavan tuen (51 %). Mielestäni nämä käsitykset ovat huolestuutavai koska todellisuus on näitä käsityksiä parempi. Mielestäni näissä mielipiteissä heijastuu viime kuukaisien median asiantuntematon aiheen käsittely. Eläkeindeksistä käyty keskustelu on ollut sensaatiohakuista sen yrittäessä tuomiota eduskuunan käsittelyyn 08.12.2016 tulevaa kansalaisaloitetta. Julkisuudessa esitettäviä virheellisä käsityksiä menen osaltani oikomaan SDP:n puokekokoukseen helmikuussa 2017
.
Mielipiteet jakaantuvat arvioitaessa eläkejärjestelmän hintaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Osa (29 %) pitää sitä liian kalliina, joidenkin toisten (35 %) ollessa asiasta päinvastaista mieltä. Vastaavasti eräiden mielestä on syytä olla luottavainen, kun ajattelee oman eläkkeensä tulevaisuutta. Ikääntyneistä on tätä mieltä 37 prosenttia, täsmälleen yhtä monen ollessa asiasta eri mieltä. Eläkejärjestelmän tulevaisuuden arvioiminen oli vaikea tehtävä. Vailla mielipidettä olleiden osuudet olivat tavanomaista suuremmat. Esim. 37 prosenttia ei osannut sanoa, kuinka oikeudenmukainen järjestelmä on jatkossa, 36 prosentin ollessa vailla mielipidettä siitä, onko kyseessä yhteiskunnalle kallis vai edullinen järjestelmä. Nämä mielipittet osoittavat, että poliittisilla puolueilla ja eläkeläisjärjestöillä on edessään suuritehtäbvä valistaa kansalaisia opikeilla tiedoilla.

Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen eläkkeitä koskeva järjestelmä on osittain rahastoiva. tämä tarkoitta että tössä olevat maksavat eläkerahastoihin merkiitvän osan tuleviin eläkeisiinsä käytettvistä rahoista. Sujomen eläkejärjestelmä on useimpien asiantuntijoiden mielestä erittäin turvallnen lähivuosikymmeninä eläkkelle siirtvien työntekijöiden kannalta. Muun väestön hyvinvoinnista huolehtii suomalainen sosiaaliturva hyvin. Talousalan ammattilaisena luotan eläkejärjestelmän taustalla oleviin pitkänajan, 20-30 vuoden, ennusteisiin. Pidemmälle ulottuvat ennakoinnit ovat futorologiaa joka tuotaa myös lohdullsia skenaarioita vuosisadan lopuun saakka.

Kommentoi